Historia
Ammattiosastossamme on vuosisadan aikana toiminut satoja ammattiyhdistystovereita. On joukko sellaisia ammattiyhdistystovereita, joista emme edes tiedä edes nimiä, näin ollen emme voi kunnioitusta osoittaa kaikille niille, joille se kuuluu
Me nykyiset ammattiosaston jäsenet osoitamme vilpittömän kiitoksen ja kunnioituksemme tunteet niille rohkeille Tovereille, jotka silloisissa vaikeissa olosuhteissa oivalsivat ammattiyhdistystyön tärkeyden ja perustivat ammattiosastot sekä niille jotka vuosikymmenien ajan veivät ammattiosastoja eteenpäin, että me voimme viettää 100 vuotisjuhlaamme.
Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 36 historiaa
Ammattiosaston perustava kokous pidettiin 13.joulukuuta 1992 kello 10.00 Lappeenrannassa Tirilän työväentalossa. Kokouksen avauksen suoritti toimitsija Jorma Härkönen.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mauno Luostarinen ja sihteeriksi Markku Veikkanen.
Päätettiin Lauritsalan Puutyövän 168 ry, Kaukaan Puutyöntekijäin 36 ry:n ja Metsä-Saimaan 83 ry ammattiosastojen yhdistymisestä.
Lappeenrannan Saha- ja Vanerityöväen ammattiosasto 19 ry. Oli päättänyt aikaisemmin olla vielä liittymättä perustettavaan osastoon.
Osaston nimeksi tuli Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 36.ry. Puutyöväen liiton puheenjohtaja Heikki Peltonen toi liiton tervehdyksen uudelle ammattiosastolle..
Osaston puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Reponen. Toimikuntaan tulivat Ahti Henelius, Hannu Kunnas, Eira Marttinen, Aila Pelkonen; Markku Veikkanen, Pentti Mehto, Jari Nilosaari, Airi Puonti, Jaana Tiainen, Hannu Kiviluoma, Juha Koskinen ja Mauno Luostarinen.
Ammattiosaston alaisuudessa tulevat toimimaan seuraavat työhuonekunnat, Lauritsalan (pitäen sisällään Jurvalan jaoksen) Kaukaan vanerin ja Metiksen työhuonekunnan.
Toimikunnan järjestäytymiskokouksessa 30.12.1992 valittiin sihteeriksi Markku Veikkanen ja taloudenhoitajaksi Mauno Luostarinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ahti Henelius.
Jäsenmäärä oli noin 1000.
Toiminta vuosina 1992-2006 on ollut vilkasta ja monipuolista.
Lappeenrannan Saha-ja Vanerityöväen ammattiosasto 19.ry liittyi osastoon vuonna 1999
Kaukaan Puutyöntekijöiden ammattiosasto 36
Lokakuun 28 päivänä 1906kokoontui muutamia Kaukaan puutyöläisiä pääsiallisesti kirvesmiehiä keskustelemaan alan ammattiosaston tarpeellisuudesta Kaukaalla, Toimihan tällöin jo Selluloosatyöntekijöiden ja Ulkotyöväen ammattiosasto paikkakunnalla. Keskustelun aikana oltiinkin sitä mieltä siitä, miksi perustaa uusi ammattiosasto, koska jo toimivan osaston jäseniksi voitaisiin liittyä.
Ammattiosasto päätettiin sittenkin perustaa ja perustamispöytäkirjasta seuraava suora lainaus.
Pöytäkirja tehty Kaukaalla puutyöntekijöiden ammattiosaston perustavassa kokouksessa 28.lokakuuta 1906.
1§ Kokous hyväksyi yksimielisesti Viipurin piirin agitaattorin Alkulan puheenjohtajaksi ja kirjuriksi Kalle Miettisen
2§ Useitten puheenvuorojen käytettyä tultiin siihen tulokseen, että perustetaan puutyöntekijäin ammattiosasto Kaukaalle.
3§ Valittiin kolmimiehinen johtokunta, johon tulivat valituiksi Kalle Miettinen puheenjohtajaksi, T. Nykänen kirjuriksi ja A. Koskinen rahastonhoitajaksi, joiden tehtäväksi jäi mallisääntöjen puuhaaminen.
41 Pidettiin jäsenkirjoitus, josta kertyi 19 jäsentä. Lopussa kannettiin vapaaehtoinen kolehti johon kertyi rahaa 4 mk 20 p.
Seuraavassa kokouksessa 25. marraskuuta 1906 ammattiosasto hyväksyi Suomen puutyöväenliiton mallisäännöt, sekä päätti liittyä liiton jäseneksi vuoden 1907 alusta. Ammattiosaston nimeksi hyväksyttiin Kaukaan ja ympäristön puutyötekijäin ammattiosasto.
Mainitussa kokouksessa valittiin seitsenmiehinen johtokunta: puheenjohtaja Kalle Miettisen lisäksi A.Kiiskinen, J.Pekonen, T.Nykänen, M.Sormunen, E.Tersa ja E.Loiri.
27.tammikuuta pidetyssä vuosikokouksessa todettiin jäseniä olevan 29 ja tilijäämää 32mk 15 p. Vuoden1007 heinäkuussa pidettävään liiton yleiseen kokoukseen valittiin lippuäänestyksellä viidestä ehdokkaasta yksi ja valituksi tuli Kalle Miettinen.
Välittömästi liittokokouksen jälkeen tuli voimakkaasti esille työpäivän lyhentäminen ja palkkausta koskevat asiat. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun liitto oli vuoden 1907 lopulla antanut oman suosituksensa työajan lyhentämisestä 12 tunnista 10 tuntiin ja lauantaina seitsemään tuntiin, päätti osaston kokous esittää asian tehtaan isännistölle. Esitykseen ei isännistön taholta vielä suostuttu. Sitä koska 10-tuntiseen työpäivään päästiin, ei ilmene asiakirjoista. Samoin pyydettiin Vapunpäivää ensimmäisen kerran työntekijäin vapaapäiväksi, työantajan vastausta asiaan ei tiedetä.
Vuosi 1907 näyttää olleen ammattiosastomme kohdalla erittäin toiminnallinen. Tällöin ammattiosasto osti viisi osaketta paikkakunnalle perustettuun työväenlehden osakkeita ja työväenlainauskirjaston perustamiseen lahjoitettiin 10 mk. Samoin esitettiin ensimmäisen kerran edustajan lähettämistä kunnallisjärjestöön, mutta esitystä ei sillä kertaa hyväksytty. Vuonna 1908 päätettiin liittyä kunnallisjärjestöön jäseneksi ja maksaa vaadittu vero, joka oli25 penniä kuukaudessa jäsentä kohti.
Ensimmäinen huvitoimikunta perustettiin vuonna 1907. Tämä toimikunta toimikin aina 1940-luvun loppupuolelle saakka ja toiminta on ollut erittäin ripeätä. Toimikunta järjesti perheiltamia, yleisiä tanssiaisia sekä harjoitteli niin sanottuja kansannäytelmiä, joita esitettiin jopa kotipaikkakunnan ulkopuolella. Näytelmistä mainittakoon muun muassa Nälkäkuningas ja Syiden kirous.
Huhtikuussa 1910 olivat palkkausta koskevat asiat ajautuneet siihen pisteeseen, että oltiin valmiita aloittamaan ensimmäinen työtaistelu. Asiasta kuitenkin äänestettiin ja äänestyksen tulos 8-7 esti lakon alkamisen.
Ammattiosaston nimen muuttaminen Parkkarilan ammattiosastoksi tuli esille ensimmäisen kerran jo vuonna 1911. Asia ratkesi sillä kertaa varojen puuttumiseen, Asia oli myös esillä vuonna 1912. Siitä milloin nimen muuttamin tapahtui ei ole varmaa tieto koska, vuosien 1925-1935 pöytäkirjat ovat kadonneet. Samoin katosi vuonna 1911 hankittu lippu. Nämä hävisivät todennäköisesti Tirilän työväentalo tarkastuksien yhteydessä 1930 luvun levottomina aikoina. Uusi lippu hankittiin vuonna 1948.
Osaston toiminta on vuoteen 1917 saakka ollut erittäin vilkasta. Joskin vaikeutena on ollut jäsenistön passiivisuus kokouksia kohtaan ja jäsenien vähyys. Esimerkiksi vuonna 1911 oli 11 maksavaa jäsentä. Kokouksissa käsiteltiin työntekijäin palkkausta koskevia asioita. Myös työsuhdeasiat ovat olleet keskustelkun aiheena. Jpoa erään työnjohtaja erottamisvaatimus esitettiin työantajalle lakko-uhkauksen saattamana.
Kunnallisiin asioihin otettiin kantaa siinä määrin kuin vain mahdollista oli. Esimerkiksi pappien palkkauksesta keskusteltiin useissa kokouksissa. Siitä oliko toimenpiteisiin ryhdytty ei ole mainintaa pöytäkirjoissa.
Kansalaissodan alettua vuonna 1918 hiljeni toiminta aina Lapuanliikkeen yli. Tiedetään toimintaa olleen myös tänä aika, mutta maan alle painuneena, niin kuin oli tapan sanoa. Jäsenmääräkin oli vähentynyt kahdeksaan jäseneen. Tämä olikin pienin jäsenmäärä mitä osastossa on koskaan ollut. Tämä hiljainen-kausi jatkui aina vuosien 1939-1944 sotien yli.
Vaikka toiminta näyttä ulospäin olleen hiljaista, on jäsenmäärä kasvanut hiljaisena kautena huomattavasti. Siitä esimerkkinä vuosi 1941, jonka tammikuun kokouksessa hyväksyttiin 148 uutta jäsentä ja helmikuussa 94, joista suurin osa oli naisia.
Suomen Puutyöväenliiton lopetettua toimintansa 1924 siirtyi osasto Suomen Rakennustyöväenliiton jäseneksi. Kun Puutyöväenliitto aloitti taasen toimintansa, liittyi osasto perustettuun liittoon. Tässä vaiheessa suurin osa rakennustyöntekijöistä jäi Rakennustyöväenliiton jäseniksi. Osaston jäseniksi jäi pääasiassa rulla- ja vaneritehtaan työntekijöitä.
Naisia ei osaston alkuaikana ollut toimivina jäseninä. Ensimmäinen nainen valittiin toimintaan mukaan vuonna 1938. Hänet valittiin sihteeriksi ja oli nimeltään Hilda Kähkönen. Hän toimi tehtävässä usean vuoden ajan.
Todellinen naisten mukaan tulo osaston aktiiviin toimintaan tapahtui sen jälkeen, kun ammattiosastoon perustettiin naisjaosto vuonna 1958. Hellin Tamminen valittiin jaoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, jossa hän toimi liki kymmenen vuotta.
Lauritsalan Puutyöväen ammattiosasto 168
Ammattiosaston alkutaival
Lauritsalan Puutyöväen ammattiosaston alku 1906 on ollut takkuisempaa kuin työväenliikkeellä Suomessa oli. Ammattiosaston perustaminen tapahtui Lauritsalan Sahan työväen yhteisessä kokouksessa, joka pidettiin 29.10.1906 Sahan lukusalissa. Kokouksen puheenjohtajana toimi M.Koppinen ja sihteerinä G.Korhonen. Kokouksessa päätettiin perustaa Lauritsalan Sahan ja lautatarhan ammattiosasto. Osaston puheenjohtajaksi vakittiin M.Manninen, sihteeriksi K.Suikka ja rahastonhoitajaksi A.Wilhunen
Osaston toiminta alkoi jopa innokkaasti. Jäseneksi liittyi heti 230 henkilöä, naisia vain muutama.
Kokouksia pidettiin vuodessa 64, joka viikko, joskus jopa kaksi kertaa. Asioita käsiteltiin yhteensä 2-3 kokousta kohti.
Alkutaival oli vaikea, rettelöitä oli työmaalla usein. Ammattiosasto päätti, ettei osaston jäsen saa osallistua rettelöihin, eikä sallittu myöskään juopottelua, osastosta erottamisen uhalla.
Työantaja ei osannut arvostaa ammattiosastoa, osaston neuvottelukunnat eivät saaneet huonoihin työoloihin eikä palkkaukseen korjausta. Työnantaja jopa yllättäen pudotti lautatarhan työntekijäin palkkausta. Lautatarhan työntekijät olivatkin pitkään lakossa ja hakeutuivat muualle töihin. Lakko hävittiin, työantaja palkkasi muualta työntekijöitä. Työntekijöitä masensi myös tieto paperiliiton hävitystä lakosta.
Ensimmäisenä vuotena osaston jäsenmäärä hiipuikin 77 jäseneen. Osasto oli tuolloin valtakunnallisen alansa liiton jäsen ja vaati jo tuolloin köyhälistön pankin perustamista, sekä palovakuutusyhtiötä. Työttömyyskassan perustaminen oli myös tärkeä asia ja lauantai työajan lyhentäminen. Olihan osasto antanut jollekin ahdinkoon joutuneelle jäsenille lainaa pikkusummia, joiden takaisin perintä oli vaikeaa. Osaston toiminta hiipui vuosi vuodelta.
Puheenjohtaja ja muutkin toimihenkilöt vaihtuivat usein, jopa kesken toimikauden, kunnes 4.toukokuuta 1912 päätettiin toiminnan lopettamisesta.
Uudelleen toimintaa heräteltiin 1. joulukuuta 1919. Siitä pöytäkirjat ovat edelleen kateissa. Ainoastaan ammattiliitonkirjelmästä voi tuon todeta
Seuraavat tilikirjamerkinnät löytyvät vasta vuodelta 1939 jälleen aloitettuna 2. huhtikuuta.
Tätä päivämäärää pidettiin sitten osaston syntynä, kun muuta kirjallista tietoa ei ollut.
Oli vain huhupuheita ja osaston lippu vuodelta 1906. Osasto pitikin 40-vuotisjuhlat vuonna 1979.
Kunnes aivan yllättäen vuonna 2005 alkuperäiset perustamispöytäkirjat löytyivät Joutsenon Honkalahdesta erään peruskorjattavan omakotitalon vinttitilasta puruihin kätkettyinä ja hyvin säilyneenä. Suuret kiitokset vielä löytäjälle, joka ymmärsi papereiden arvon eikä heittänyt niitä roskiin vaan toimitti ne Kaukaalle.
Lappeenrannan puuseppäin ammattiosasto
Perustettu 7 huhtikuuta 1929
Lappeenrannan puuseppäin ammattiosasto lakkautettiin vuonna 1931 ja 2 heinäkuuta 1931 perustettiin Lappeenrannan Puutyöväen ammattiosasto, joka toimi aina vuoteen 1974 tapahtuneeseen liittojen ja paikallisten ammattiosastojen eheytymiseen saakka.
Lappeenrannan Saha – ja vanerityöntekijät 19
Pöytäkirjaa perutavasta kokouksesta ei ole , mutta toimintakertomuksesta vuodelta 1960 ilmenee ammattiosaston perustaminen. Perustava kokous pidettiin 30 heinäkuut 1960. Perutavassa kokouksessa oli läsnä 12 työntekijää
Metsä-Saimaan ammattiosasto
Perustettu 13 maaliskuuta 1967toriasta, merkittävimmistä saavutuksista, ajankohtaisista teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kuvaile avoimesti yhdistyksen toimintaa ja esittele erilaiset tavat osallistua (esim. lahjoitus, jäseneksi liittyminen, vapaaehtoistyön tekeminen).